Viisas pääsee vähemmällä

Image courtesy of Ambro / FreeDigitalPhotos.net

Luin hiljattain Shawn Achorin erinomaisen kirjan The Happiness Advantage – The Seven Principles That Fuel Performance and Success at Work, joka tiivistää yhteen vuosikymmenien tutkimustietoa onnellisuuden merkityksestä ja vaikutuksista sekä työ- että yksityiselämässä.

Kirja kääntää päälaelleen perinteisen ajatusmallin, jonka mukaan ihmiset jotka työskentelevät kovasti, tulevat menestymään, ja ovat tämän menestyksen takia onnellisempia kuin muut. Achorin siteeraamat kymmenet tutkimukset osoittavat, että syy-seuraussuhde on päinvastainen: onnellisemmat ihmiset menestyvät paremmin elämässä ja ovat tehokkaampia työelämässä. Tutkimusten mukaan mm. hyväntuuliset lääkärit tekevät oikean diagnoosin 19 prosenttia huonotuulisia nopeammin ja optimistiset myyntimiehet tekevät 56 prosenttia enemmän kauppoja kuin pessimistiset kollegansa.

Tämä on mukavaa kuultavaa onnellisille ja positiivisille ihmisille, mutta vähemmän mieluisaa onnettomille ja negatiivisille ihmisille. Hyvä uutinen kuitenkin on, että määrätietoisella harjoittelulla jokainen meistä voi opetella olemaan onnellisempi ja jopa pessimististä voi tulla optimisti oikeilla keinoilla.

Avain tähän on aivojemme plastisuus, jonka ansiosta aivomme kykenevät muovautumaan vauvasta vanhukseen asti. Juuri aivojen tämä muovautumiskyky mahdollistaa sen, että voimme muuttaa elämänasennettamme optimistisemmaksi ja tulla näin onnellisemmaksi. Kuuluisimpia todisteita aivojen plastisuudesta ovat Lontoolaiset taksikuskit, joiden aivojen spatiaalista hahmottamista hallitsevat osat on huomattavasti keskimääräistä suurempia harjoituksen, eikä valinnan ansiosta.

Kirjassaan Achor kuvaa tutkitusti tehokkaita keinoja, joilla jokainen meistä voi lisätä onnellisuuttaan. Hän kuvaa nämä seitsemän periaatteen avulla:

Periaate 1: Onnellisuusetu (Happiness Advantage)

Onnellisuus on merkittävä kilpailuetu työelämässä, sillä tutkimusten mukaan onnellisemmat työntekijät ovat tehokkaampia, myyvät enemmän, ovat luovempia, johtavat muita ihmisiä paremmin sekä saavat parempia arvioita ja palkkaa. Lisäksi onnellisemmat ihmiset ovat terveempiä ja heillä on vähemmän sairauspoissaoloja.

Jotta siis voisit hyötyä onnellisuuden suomista eduista, sinun kannattaa pyrkiä tietoisesti nostamaan mielialaasi mahdollisimman usein tutkitusti tehokkailla keinoilla kuten esimerkiksi meditoimalla, hankkimalla jotain mieluisaa odotettavaa (esim lomamatka), tekemällä tietoisia hyviä tekoja, viettämällä aikaa mieluisissa ympäristöissä (esim. luonnossa), urheilemalla, käyttämällä rahaa elämyksiin läheistesi kanssa, sekä hyödyntämällä erityistaitojasi (signature strength).

Periaate 2: Tukipilari ja vipuvarsi (Fulcrum and the Lever)

Ennakkokäsityksillämme ja odotuksillamme on usein tapana muuttua todellisuudeksi (ns. itseään toteuttava ennustus). Jos siis haluat nostaa todennäköisyyttäsi onnistua tai kehittyä jossain asiassa, on sinun vilpittömästi uskottava että voit onnistua tai kehittyä. Samoin, jos haluat alaistesi tai lastesi kehittyvän tai onnistuvan, on sinun uskottava, että he voivat kehittyä ja onnistua. Kuuluisimman tutkimuksen jälkimmäisestä teki Robert Rosenthal, joka osoitti että pelkästään se, että opettaja uskoo oppilaan olevan huippuälykäs, voi muuntaa oppilaan keskiverto-oppilaasta huippuoppilaaksi. Tätä ilmiötä, jossa yhden usko toisen kykyihin saa nämä kyvyt muuntumaan todeksi, kutsutaan Pygmalion-ilmiöksi.

Periaate 3: Tetris-ilmiö (Tetris Effect)

Tetris-ilmiö sai nimensä psykologisesta kokeesta, jossa koehenkilöt pantiin pelaamaan Tetris-peliä monta tuntia päivässä kolmen päivän ajan. Vaikka koe oli näin lyhyt, koehenkilöt kertoivat että peli tuli heidän uniinsa ja jopa valveilla he näkivät pelistä tuttuja muotoja katukuvassa.

Tetris-ilmiöllä tarkoitetaankin sitä, että jokin ajatus- tai käytösmallimme on niin vahva, että meidän on vaikea päästä siitä eroon. Achor erottaa kaksi muotoa Tetris-ilmiöstä, sekä negatiivisen että positiivisen, joista edellinen rekisteröi lähinnä negatiiviset asiat ja virheet, kun taas jälkimmäinen positiiviset asiat ja onnistumiset.

On siis selvää, että positiivisen Tetris-ilmiön lisääminen tekee sinut onnellisemmaksi ja Achor opettaakin yksinkertaisen keinon, miten voit lisätä tätä helposti: nimittäin kirjoittamalla joka ilta paperille kolme hyvää tapahtumaa kuluneesta päivästä. Tämä voi kuulostaa humpuukilta, mutta tämän menetelmän tehokkuutta onnellisuuden lisäämisessä ja masennuksen välttämisessä tukee yli vuosikymmen tutkimusta.

Achor myös huomauttaa, että kirjoittamiesi asioiden ei tarvitse olla suuria tai monimutkaisia, ainoastaan yksityiskohtaisia (esimerkiksi päivälliseksi syömäsi maittava thai-ruoka, lapsesi halaus pitkän työpäivän päätteeksi tai hyvin ansaittu kehu pomoltasi).

Periaate 4: Ylöspäin putoaminen (Falling Up)

Useiden tutkimusten mukaan epäonnistuminen voi kasvattaa ja opettaa paljon – mutta vain, jos suhtaudut epäonnistumiseen oppimis- ja kasvumahdollisuutena. Mikäli olet sitä mieltä, että epäonnistuminen on pahinta mitä sinulle voi tapahtua, se tulee myös tuntumaan siltä tapahtuessaan.

Vanha sanalasku ”Mikä ei tapa, vahvistaa.” pitää siis paikkaansa – tosin siihen voisi lisätä jatkoa ”Vain jos itse uskot että se voi vahvistaa.” Tämän takia sinunkin kannattaa ottaa käyttöön monien yritysten suosima ”Fail early, fail often.” asenne, sillä se auttaa sinua käsittelemään paremmin elämän väistämättömiä takaiskuja ja nousemaan niistä ylös vahvempana.

Tutkimusten mukaan myös ihmiset yliarvioivat järjestelmällisesti sitä, kuinka pahalta epäonnistuminen tai muu vastoinkäyminen tuntuu. Tämänkään vuoksi epäonnistumista ei kannata pelätä liikaa.

Se, kuinka selität epäonnistumisen itsellesi, on myös hyvin tärkeää onnellisuutesi ja tulevan menestyksesi kannalta. Mikäli omaat optimistisen selitystyylin, tulkitset epäonnistumiset ja vastoinkäymiset suppeina ja väliaikaisiksi (”Ei tämä ole niin vakavaa.”, ja ”Kyllä tämä tästä paranee.”). Jos taas selität epäonnistumisesi ja vastoinkäymiset pessimistisesti, koet epäonnistumiset kattavina ja pysyvinä (”Tämä on todella vakavaa.”, ”Tämä ei tule ikinä parantumaan.”). Näiden selitystyylien erot ovat suoraan kytköksissä henkilöiden tulevaan käytökseen; pessimistisesti vastoinkäymisiä selittävät vajoavat helposti epätoivoon ja lopettavat yrittämisen, kun taas positiivisesti selittävät yrittävät entistä tarmokkaammin uudestaan vastoinkäymisistä huolimatta.

Periaate 5: Zorron kehä (Zorro Circle)

Tarinan mukaan Zorro oppi huikeat taistelutaitonsa aloittamalla taistelemalla pienessä kehässä, jota hän laajensi pikkuhiljaa taitojensa karttuessa. Zorron kehä on siis vertauskuva pienistä, saavutettavissa olevista tavoitteista, joiden avulla suuretkin tavoitteet ovat saavutettavissa (tiedät varmaan kuinka elefanttikin syödään).

Kun siis koet menettäväsi hallintasi työstäsi tai elämästäsi, Achor ohjeistaa hyödyntämään Zorron kehää seuraavasti hallinnan tunteen palauttamiseksi: 1) pue huolesi sanoiksi joko kirjoittamalla ja puhumalla läheisellesi, 2) tunnista ne osat tilanteesta, joihin voit vaikuttaa ja ne, joihin et voi vaikuttaa, ja 3) valitse yksi niistä osista, joihin voit vaikuttaa nopeasti ja tee se. Onnistumalla yhdessä pienessä osassa tilanteen ratkaisua, kykenet pian laajentamaan Zorron kehääsi ja opettamaan aivollesi, että olet oman kohtalosi herra ulkoisista tilanteista riippumatta.

Periaate 6: 20 sekunnin sääntö (20 Second Rule)

Kaikki tietävät että meidän pitäisi syödä terveellisesti, nukkua riittävästi ja urheilla tarpeeksi. Harva meistä kuitenkaan tekee näitä, koska tietäminen on eri asia kuin tekeminen. Miten siis saisimme opetettua itsellemme kaikki haluamme hyvät tavat, sekä samalla lopettaa huonot tapamme? Tutkimukset osoittavat, että tahdonvoimamme ei yleensä riitä uusien tapojen opetteluun tai vanhojen lopettamiseen.

Achorin vastaus tähän on madaltaa kynnystä hyvien tapojen toteuttamiselle ja vastaavasti nostaa kynnystä huonojen tapojen toteuttamiselle ns. 20 sekunnin säännöllä. Avain uusien tapojen oppimiselle on se, että, toistamme haluamaamme asiaa riittävän usein ja kauan (keskimäärin 21 päivää), jotta tästä asiasta tulee automaattista ja tiedostamatonta eli tapa. 20 sekunnin sääntö auttaakin meitä nimenomaan toistamaan asioita (tai olemaan toistamatta) niin kauan, kunnes näistä tulee pysyviä tapoja.

Esimerkkeinä 20 sekunnin säännön soveltamisesta Achor kertoo kuinka hän aloitti aamuliikunnan nukkumalla treenivaatteissaan ja lopetti television katselun viemällä kaukosäätimensä patterit riittävän kauas televisiosta. Samoin hän antaa esimerkin siitä, kuinka hän auttoi erästä asiakastaan hallitsemaan sähköpostiaan ja muita sähköisiä aikasyöppöjä 20 sekunnin säännön avulla.

Periaate 7: Sosiaalinen investointi (Social Investment)

Oletko huomannut, että työpaineiden ja kiireen kasvaessa alat syömään lounasta työpisteesi ääressä, jätät harrastuksiasi väliin, et tapaa ystäviäsi ja teet töitä viikonloppuisinkin? Monet meistä vetäytyvät kuoreensa tällä tavoin kun työpaineet kasvavat tai elämässä tulee eteen vastoinkäymisiä. Valitettavasti näin teet itsellesi karhunpalveluksen, sillä erakoituminen alentaa onnellisuutta sekä tehokkuutta ja on siksi täysin väärä selviytymismekanismi kasvaviin haasteisiin ja vastoinkäymisiin.

Useimmat huippumenestyjät tuntevatkin tämän sudenkuopan ja tietävät että haastavista tilanteista selviäminen on helpointa nimenomaan nojautumalla sosiaalisiin verkostoihin entistä vahvemmin. Kontakti toisiin ihmisiin on meille lähes yhtä välttämätöntä kuin ruoka ja vesi ja onnellisuustutkimuksissa nimenomaan sosiaalisten kontaktien vahvuus on ylivoimaisesti tärkein onnellisuuden, uramenestyksen ja tulotason tekijä. Vaali siis sosiaalisia kontaktejasi perheesi, ystäviesi ja työkaveriesi kanssa – ne ovat ehkä tärkein omaisuutesi.

Loppusanat: Onnellisuuden levittäminen

Onnellisuus (ja onnettomuus) ovat myös tarttuvia olotiloja ja lisäämällä omaa onnellisuuttasi lisäät myös läheistesi ja kollegoidesi onnellisuutta, parhaimmillaan luoden positiivisen kierteen. Tee siis palvelus itsellesi ja lähipiirillesi ja aloita näiden periaatteiden toteuttaminen jo tänään – siitä hyödyt sinä sekä läheisesi!

P.S. Liity tuhansien lukijoidemme joukkoon seuraamalla tätä blogia Facebookissa, Twitterissä, Sähköpostilla tai RSS-syötteellä.