Image courtesy of Sura Nualpradid / FreeDigitalPhotos.net
Tuntuuko sinusta, että vaikka istut kuinka monta tuntia putkeen koneesi ääressä kirjoittamassa meilejä, raportteja ja tarjouksia, niin et silti saa tarpeeksi tehtyä? Ongelma voi olla työtapasi.
Kun paine kasvaa, työt kasautuvat ja deadlinet lähestyvät, monet meistä liimautuvat tuoleihinsa ja painavat tuntikausia hievahtamatta tietokoneensa ääressä. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että ihmisen aivot eivät saa huipputuloksia aikaan tällaisilla näyttöpäätemaratoneilla, vaan suorituskykymme laskee pikkuhiljaa tasaisesti kuin lehmänhäntä, mitä pidempään istumme näyttöpäätteen ääressä. Miten siis voisit suojautua tältä suorituskyvyn laskemiselta?
Ratkaisu on pitää säännöllisiä taukoja intensiivisestä aivotyöstä. Vaikka se voi kuulostaa järjenvastaiselta, niin saat lähes varmasti tehtyä minkä tahansa työtehtävän lyhyemmässä ajassa pitämällä säännöllisiä taukoja kuin paahtamalla sen ääressä yhtäjaksoisesti.
Syy tähän on se, että aivomme saavat huipputuloksia aikaan samalla tavoin kuin lihaksemme kuntosalilla – pitämällä lyhyitä latautumistakoja intensiivisten työjaksojen välillä. Tauot ovat tehokkuuden lisäksi tärkeitä myös luovuuden, onnellisuuden ja oppimisen kannalta (muistatko koulun välitunnit). Miten työtä siis kannattaisi tauottaa?
Ratkaisun tähän löysi unitutkimuksen pioneeri Nathaniel Kleitman, joka kehitti ns. Basic rest activity cycle-mallin jo 1960-luvulla. Tämän mallin mukaan ihmisen biologinen kello määrittää, että sekä unessa että valveilla vireystilamme vaihtelee korkeasta matalaan noin 90 minuutin sykleissä. Kleitmanin työtä jatkaneet tutkijat kutsuvat tätä ultradiaanirytmiksi.
Ultradiaanirytmi, jonka mukaan unessa ja valveilla vireystila vaihtelee korkeasta matalaan noin 90 minuutin sykleissä
Kuuluisimpia taukojen hyödyllisyyttä koskevia tutkimuksia on Anders Ericssonin 1993 julkaistu tutkimus, jossa hän huomasi että huippuviulistit harjoittelivat poikkeuksetta kolmessa, korkeintaan 90 minuutin jaksossa, joiden välissä he pitivät reiluja taukoja. Myöhemmissä tutkimuksissaan Ericsson on havainnut saman jaksotuksen myös muiden alojen huippusuorittajilla, kuten urheilijoilla, shakinpelaajilla ja kirjailijoilla.
Mikäli siis haluat saada mahdollisimman paljon aikaan lyhyessä ajassa, sekä lisäksi olla luovempi, onnellisempi sekä oppimiskykyisempi, sinun kannattaa pitää 20 minuutin taukoja 90 minuutin työjaksojen välissä. Suosittelen siis, että ajastat 90 minuutin työjaksot kännykän ajastimen, munakellon ja tämän nettiajastimen avulla. Pyri myös siihen, ettei sinua keskeytetä työjaksojesi aikana.
Toinen erittäin suosittu muunnos edellä mainitusta jaksotuksesta on ns. Pomodoro-tekniikka, jossa 90 minuutin työjaksojen välillä pidetään kolme 3-5 minuutin taukoa 25 minuutin välein. Pomodoro-ajastimia löytyy kasapäinilmaiseksi kaikille laitteille.
Kun pidät taukosi, on erittäin tärkeää, että poistut työpisteeltäsi ja tee jotain täysin työhön liittymätöntä: mene ulos kävelylle, soita läheisellesi tai kävele kahviautomaatille jutustelee työkavereiden kanssa. Tämä nostaa mielialaasi ja vähentää istumisesta aiheutuvia terveyshaittoja sekä varmistaa ettet lipsu tekemään töitä taukosi aikana.
Taukoja kannattaa pitää myös yli 90 minuuttia kestävissä kokouksissa, mikäli haluat että osallistujat jaksavat keskittyä ja osallistua kokoukseen.
P.S. Liity tuhansien lukijoidemme joukkoon seuraamalla tätä blogia Facebookissa, Twitterissä, Sähköpostilla tai RSS-syötteellä.
Viisas pääsee vähemmällä 