Viisas pääsee vähemmällä

Image courtesy of Freedigitalphotos.net / David Castillo Dominici

Me kaikki joudumme tekemään suuria päätöksiä, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia: ”Mitä haluaisin tehdä työkseni?”, ”Mitä alkaisin opiskella?”, ”Mihin sijoittaisin säästöni?”, ”Miten kasvatan yritykseni liikevaihtoa?”.

Luin hiljattain erinomaisen päätöksentekoa käsittelevän kirjan “Decisive – How to Make Better Choices in Life and Work”. Tässä kirjassa veljekset Chip ja Dan Heath tunnistavat neljä ajatusharhaa (cognitive bias), jotka altistavat meitä tekemään huonoja päätöksiä sekä vastaavasti neljävaiheisen WRAP-prosessin, jonka avulla voimme selättää nämä aivoihimme sisäänrakennetut sudenkuopat.

Tässä kirjoituksessa kuvaan nämä neljä ajatusharhaa sekä Heathin veljesten prosessin.

1. Laajenna käytettävissä olevia vaihtoehtoja (Widen your options)

Ensimmäinen ajatusharhoista on tapamme jumiutua turhan kapeaan ajattelutapaan (narrow framing) tehdessämme päätöksiä. Usein harkitsemme vain osaa tarjolla olevista vaihtoehdoista (pahimmassa tapauksessa vain kahta) ja oletamme välittömästi, että harkitsemamme vaihtoehdot ovat toisensa poissulkevia.

Taistele kapean ajattelumallin harhaa vastaa etsimällä lisää vaihtoehtoja ennen kuin alat tekemään päätöksiä.  Mieti mitä tekisit, jos et voisi valita mitään harkitsemistasi vaihtoehdoista (vanishing options test). Tämä tekniikka pakottaa sinut keksimään lisää vaihtoehtoja.

Harkitse myös voisitko valita useamman vaihtoehdon samanaikaisesti (multitracking). Sen sijaan, että kysyisit itseltäsi valitsetko tämän vai tuon vaihtoehdon, mieti voitko valita tämän ja tuon. Yllättävän usein pystyt valitsemaan useamman vaihtoehdon, kun pakotat itsesi miettimään asiaa. Käytä hyväksesi avoimia kysymyksiä suljettujen sijasta – sen sijaan että miettisit ”myynkö autoni vai kesämökkini”, kysy itseltäsi ”miten voisin vähentää kulujani”.

Etsiessäsi luovia vaihtoehtoja, hyödynnä muiden kokemuksia. Etsi muita ihmisiä tai yrityksiä, jotka ovat jo ratkaisseet ongelmasi. Mieti myös omia aikaisempia onnistumisiasi, oman toimialasi tai kollegoidesi parhaita käytäntöjä sekä analogisia ratkaisuja muilta toimialoilta (ladder up).

2. Testaa oletuksiasi käytännössä (Reality-test your assumptions)

Toinen päätöksenteon ajatusharhoista on vahvistusharha (confirmation bias), jonka vuoksi sorrumme huomioimaan liialti omia oletuksiamme ja toiveitamme tukevia todisteita päätöksenteon pohjaksi samalla sivuuttaen näiden kanssa ristiriitaiset todisteet.

Taistele vahvistusharhaa vastaan etsimällä ratkaisuasi kyseenalaistavia kysymyksiä (disconfirming questions). Pyydä kollegojasi tai ystäviäsi esittämään paholaisen asianajajaa ja esittämään vastalauseita sille, miksi ratkaisusi on väärä tai huono. Mieti myös mitä ongelmia ratkaisussasi voisi olla. Harkitse miten päätökseesi vaikuttaisi se, jos oletuksesi olisivatkin täysin päinvastaisia (consider the opposite).

Asiantuntijat ovat keskimäärin yhtä huonoja tulevaisuuden ennustajia kuin maallikot, mutta heillä on paljon kokemusta jota sinun kannattaa hyödyntää päätöksenteossasi. Käytä heitä avuksesi keräämällä päätöksenteon kannalta oleellista dataa menneisyydestä kuten tilastoja tai markkinatietoa (look for base rates), mutta älä kysy heiltä neuvoa tulevaisuuden ennustamisessa. Käytä myös joukkojen voimaa esimerkiksi hyödyntämällä verkkopalveluita, jossa kaltaisesi kuluttajat ovat arvioineet tuotteita tai palveluita.

Älä keksi pyörää uudestaan, vaan pyri etsimään muita ihmisiä, jotka ovat jo ratkaisseet vastaavan ongelman ja kysy miten he ratkaisivat vastaavan ongelman (find someone who has solved your problem).

Tarkastele myös yksityiskohtaisesti omaa tilannettasi (zoom in), esimerkiksi lukemalla yksittäisiä asiakaspalautteita sen lisäksi, että pohjaisit päätöksesi ainoastaan asiakaspalautteiden keskiarvoihin. Keskiarvot antavat hyödyllistä tietoa trendeistä, mutta yksittäiset palautteet voivat synnyttää merkittäviä oivalluksia asiakkaistasi.

Aina kun se on mahdollista, testaa oletuksiasi järjestelmällä pieniä kokeita (ooch). Miksi pohjaisit päätöksesi oletuksiin ja ennustuksiin, jos voit testata oletuksiasi käytännössä esimerkiksi pilottiprojektilla, prototyypillä, hiljaisilla avajaisilla, työnäytteellä, koeajalla tai muutamalla myyntisoitolla?

3. Ota etäisyyttä ennen päätöksentekoa (Attain distance before deciding)

Kolmas päätöksenteon vihollinen ovat lyhytkestoiset tunteemme (short-term emotion). Tunteemme voivat houkutella meitä tekemään päätöksiä, jotka ovat tällä hetkellä mieluisia, mutta voivat ovat meille haitaksi pitkällä tähtäimellä. Sorrumme mielitekoihin, kuten epäterveellisiin ruokiin, tupakkaan tai alkoholiin tai annamme pelon estää itseämme esimerkiksi lähestymästä lupaavaa asiakasehdokasta tai kiinnostavaa kumppaniehdokasta.

Taistele lyhytkestoisia tunteita vastaan vaihtamalla näkökulmaasi (change your perspective). Mieti miten neuvoisit parasta ystävääsi vastaavassa tilanteessa? Tai mitä työpaikalla seuraajasi tekisi tilanteessasi? Kokeile myös ajatella mitkä olisivat päätöksesi todennäköiset seuraukset 10 minuutin, 10 kuukauden ja 10 vuoden päästä (10/10/10 rule)?

Kun joudut tekemään suuria valintoja kuten asuinpaikan, työpaikan tai uran valintaa, mieti mitkä myös ovat elämäsi tärkeimmät arvot (core values) ja kuinka kukin harkitsemistasi vaihtoehdoista istuu arvoihisi.

4. Valmistaudu olemaan väärässä (Prepare to be wrong)

Tehdessämme päätöksiä sorrumme usein liiallisen itseluottamuksen harhaan (overconfindence effect) ja uskomme että kykenemme ennustamaan tulevaisuutta paremmin kuin todellisuudessa pystymme. Tätä harhaa vastaan voimme taistella varautumalla sekä huonoon että hyvään lopputulokseen.

Huonoon lopputulokseen varautuminen (premortem) tarkoittaa sitä, että kuvittelet etukäteen että hankkeesi epäonnistuu ja mietit mahdollisia syitä epäonnistumiseen. Tämä auttaa sinua varautumaan ja välttämään näitä epäonnistumisen lähteitä.

Hyvään lopputulokseen varautuminen (preparade) puolestaan pyrkii varmistamaan sen, että olet valmistautunut onnistumiseen. Jos olet esimerkiksi julkistamassa uutta tuotetta, mieti miten varmistut siitä että kykenet vastaamaan kysyntään, jos tuotteesta tulee jymymenestys.

Muista myös puskurit ja varaudu siihen, että aikataulu-, myynti- tai budjettiarviosi voi joustaa esimerkiksi 20 prosenttia molempiin suuntiin ilman merkittäviä ongelmia.

Pyri asettamaan varoitusmerkkejä ja luomaan tarkistuspisteitä, jotka pakottavat sinut kiinnittämään huomiosi hyvissä ajoin päätöksesi mahdollisiin huonoihin seurauksiin. Näiden avulla pystyt arvioimaan päätöksesi seurauksia ja muuttamaan suuntaa tarvittaessa.